Kävin toistamiseen eilen Intialaisessa ruokakaupassa tai meidän tapaisessa supermarketissa, eli kaupassa jossa ruoan lisäksi saa kaikkea muuta. Oven suussa seisoi vartia joka tarkasteli ettei kukaan kävellyt kassit käsissään sisään. Kassit tuli jättää "narikkaan", joten minäkin vein reppuni kiltisti sinne. Kaupassa oli sangen vähän väkeä, luultavasti koska keskiverto intialainen ostaa ruokatarpeensa katumyynnistä, missä se on huomattavasti halvempaa. Intialaisessa kaupassa ei ainakaan tarvitse kauan etsiskellä tavaroita. kaupassa on useita työntekijöitä joiden tehtävä on avustaa tavaroiden löytämisessä. Avustajan avustuksella löysin helposti käirasvaa, jalkarasvaa mutten Cokista, sillä tämä kauppa myi näköjään vain Pepsiä. ostin rasvojen lisäksi vähän vettä ja rusinoita. kassat ovat meidän tapaisia, mutta ulko-oven kohdalla seisoi taas toinen vartia joka tarkasti maksukuittia. kauppakassiin hän ei kuitenkaan katsonut. Menin takaisin narikkaan hakemaan reppuni johon laitoin ostamani tavarat paitsi Pepsin, jonka korkkasin ja join sitten kävellessäni rantaan.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar