Eilen kävin vielä viimeistä kertaa kaupungissa, hankkimassa viimeisiä (ehkä) tuliaisia. Minun piti alun perin mennä perjantaina, mutta täällä vietetään Visu – pyhää, joten kaikki kaupat olivat kiinni, joten siirsin käynnin lauantaiksi. Eilenkin vielä vietettiin Visua, mutta kaupat olivat kuitenkin jo auki.Minulla oli vakaa aikomus tulostani lähtien käydä viinakaupassa (tai oikeammin kioskilla) ostamassa vähän giniä ja rommia. Joka kerta kioskin edessä on ollut kuitenkin sen verran väkeä, etten jaksanut jonotella. Calicutin keskustassa löytyy kaksi alko -kioskia. Eilen jäin taksista lähelle toista kioski ja ilahduin kuin siellä ei ollut kun pari Hemmoa odottamassa, mutta syy olikin se, että kioskia ei oltu vielä täytetty, vaan kuorma-auto saapui juuri kioskin eteen täpösen täynnä viinalaatikoita.
Jätin homman siihen, ja menin hoitamaan pari muuta asiaa. Huomasin, että minulla oli vielä tunti aikaa Babun kanssa sovittuun paluuaikaan, joten lähdin kävelemään toista viina – kioskia kohti, joka sijaitsi muutaman korttelin päässä. Tultuani sinne, edelläni ei ollut kuin neljä ukkoa (naiset eivät viinaa täällä osta), joten asetuin jonon päähän ja vuorollani ostin pullon tummaa rommia ja pari pulloa giniä, parasta laatua. Loppuhinta oli 850 rupia, eli 16 euroa.
Kävellessäni takaisin kohti Babun kanssa sovittuun kohtaamispaikkaa, katseeni kiinnittyi lasikaappiin täynnä valtavia makeiskuutioita. Kyseessä oli halvata, eri värisinä ja makuisina. Menin kaapin luo, ja kysyin kauppiaalta miten tuota otetaan, jolloin kauppias avuliaasti nappasi pienen muovipussin, avasi kaapin oven ja nappasi osoittamaani palaa muovipussiin, koskematta itse tuotteeseen. Kysyessäni paljonko maksaa, kauppias asetti palan vaa’alle ja sanoi 35 rupia. Näin hänen naamastaan, että turistilisää oli laitettu aika rutkasti, mutta koska kyseessä oli 60 sentin hankinnasta, en viitsinyt lähteä asiasta tivaamaan. Yogiini mielestä oikea hinta olisi ollut 17 rupia. Toivottavasti sain kauppiaan edes hyvälle tuulelle.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar